Miten päädyin Personal Traineriksi?

“Niinkö meinaat muka ittesi elättää tuommosella työllä….” Tämmönen oli työkkärin vastaus aikalailla kolme vuotta sitten kun ilmoitin lähteväni kouluttautumaan PT:ksi. Kyseessä kun ei ollut mikään työkkärin tilastojen kaunistamiskurssi, oli päivänselvää etten mitään tukia koulutusajalle saanut. Tiesin tämän, ihmettelin vain äänetöntä perkelettä huutaen, miten ihmeessä voi asiakaspalvelualalla oleva ihminen, jonka tehtävänä on ohjata työelämään, vähätellä ja lannistaa jo ensimetreillä ihmistä, joka omakustanteisesti lähtee opiskelemaan ammattia itselleen.

Tämähän oli vain minun puolelta ilmoitusluontoinen asia, koska olin tällöin vielä kodinhoitotuella ja osittaisella päivärahalla. Noh, päivärahat vietiin samantien, mutta se ei hätkäyttänyt, tiesin senkin että niinhän siinä kävisi. “Jos on varaa mennä kalliiseen kouluun, on varmaan varaa myös elättää sillä välin itsensä jollain muulla kuin tuilla”. Tämä oli hänen toinen iloinen lausahduksensa, joka jäi mieleen. En todellakaan tiedä menikö tämä kaikkien sääntöjen mukaisesti, mutta sen verran päättäväinen oli työkkärintäti, etten alkanut hänelle siitä sen enempää riehumaan. Totesin vain, että nämä oli nyt viimeiset puhelintreffit kyseisen puljun kanssa, eikä tarvi soitella enää.

Katkaisin työnhaun samantien. Työkkärin suhtautuminen asiaan oli suoraansanottuna ihan perseestä!Nyt kun miettii aikaa taaksepäin, meidän koko perhe eli raskaita aikoja. Äiti kävi koulua ja opiskeli kaikki vapaa-ajat, teki samanaikaisesti kahta työtä, pitkät matkat joka suuntaan otti oman aikansa, kun kotona odotti mies ja pienet lapset. Onneksi, luojan kiitos, minulla oli ja on edelleen vahvaakin vahvempi tukiverkko, joka kannusti ja auttoi joka asiassa. Kaikki onnistui ja valmistuin Personal traineriksi.

Tästä kun selvittiin, olen pystynyt itse suunnittelemaan kalenterini niin, että perhe ei koskaan jää kakkoseksi. Vaikka rakastankin työtäni, perhe on aina se maailman tärkein. Mikään ei mene sen edelle. Olen itse itseni pomo ja teen itse omat päätökseni. Työkkäriin meni viime viikolla sellaisia terveisiä, että mahdollisesti jossain vaiheessa voin ottaa vähintäänkin työkokeilijan tietyin kriteerein. Oli muuten voittajafiilis, kun sain sanottua että KYLLÄ, TYÖLLISTÄN EDELLEEN ITSE ITSENI, vaikka niin epäilitte etten onnistuisi. Sisulla ja korpigeeneillä. P#rk#le!

× Ota yhteyttä Whatsapilla